Juuttinarumatto numero yksi |
Olen jo kauan halunnut tehdä maton aivan itse. Katsellut himoiten matonkuteita ja inspiroitunut suuresti jokaisen käsityölehden matto-ohjeista. Tänä kesänä maton tekemisen himo kasvoi niin suureksi, että katsastin opistojen mattokurssit vain huomatakseni kurssien ajankohdat itselleni hankaliksi. Niinpä päätin tehdä maton virkkaamalla.
Ensimmäinen ajatukseni oli käyttää materiaalina trikookudetta. Koska kuitenkin virkattuja trikoomattoja tuntui olevan kaikki sisustuslehdet ja blogit täynnä, iski kyllästyminen. Oulunkylän hyvinvarustellusta lankakaupasta löysin trikookuteen tilalle juuttinarun (sekä mustaa kalalankaa lasten kangaspuihin). Virkkuukoukkuja jouduin ostamaan useamman, hieman eri kokoa, koska emme myyjän kanssa keksineet mikä koukuista olisi kovan langan virkkaamiseen ranneystävällisin.
Ensimmäinen mattoversio oli suurimmaksi osaksi musta, varoituksista huolimatta. Ei toiminut, ehkä olisi kuitenkin pitänyt suunnitella aluksi paperilla...
Toisessa yritelmässä laitoin värit päinvastoin.
Juuttinarumatto numero kaksi |
Näyttää (yllättäen...) valoisammalta (tosin edelleenkin väitän mustan juuttinarumaton toimivan, mutta vain jonkun toisen kodissa).
Kuvaa jossa näkyisi koko matto edes jotenkin tyylikkäästi, ei minun taidoillani vielä oteta... |
Lopuksi täytyy vielä todeta, että mattoa on ollut oikein hyvä kutoa ei kun virkata lattialistojen laiton lomassa. Virkkaaminen on helppo keskeyttää heti kun apuani on tarvittu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti