sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Vaatekaappia odotellessa...


Meillä ei ole vielä vaatekaappia, koska emme ole halunneet mitä tahansa vaatekaappia. Tällä hetkellä askartelutarvikkeet, liinavaatteet, vyöt, laukut ja muut tärkeät tavarat majailevat Bauhausista ostetuissa puulaatikoissa.


Kirjaimet on lisätty laatikoihin, jotta muistaisin paremmin, mitä missäkin laatikossa on. Täytyy tunnustaa, ettei laatikkosysteemi kovin arkiystävällinen ole. Parempaa odotellessa kuitenkin omaa silmääni miellyttävä.

Korttirasia

Kortit Lahden julistebiennaalin mainoksia


Lapsena teimme mökillä vanhoista korteista rasioita mummoni ohjeiden mukaan. Nyt mummo on liian vanha enää näyttämään minulle miten rasioiden tehdään, joten hypin riemusta kun löysin vanhasta lehdestä sattumalta viralliset ohjeet korttirasioiden tekoon. (Joku voisi sanoa, että ohjeet olisivat löytyneet helpommin netistä kuin selaamalla kirpparilla käsityölehtiä...). Paljon on kuitenkin muuttunut. Nykyajan kortit ovat selvästi paksumpia kuin 80-luvun postikortit...

Kortit Habitaren Lahden muotoiluinstituutin osastolta.



...niinpä sain käden verille yritettyäni epätoivoisesti tehdä rasiaa oikeista postikorteista. Siirryin mainoskortteihin. Paitsi, että mainoskortit ovat hienoja ja kekseliäitä, ovat ne sopivasti hieman ohuempia kuin ns. maksulliset kortit. Perinteisessä korttirasiassa kortteja laitetaan aina kaksi vastakkain, jotta rakenteesta tulee vahva ja jotta rasia olisi hauska myös sisäpuolelta.

Valmis korttirasia.

Käsiä säästääkseni kokeilin nahkarei`ittäjää (nahkapaskali?). Sen jäljiltä rei`istä tuli kyllä kauniita, mutta käsilihakset joutuivat suuremmalle rasitukselle kuin parsinneulan kanssa. Siirryin takaisin parsinneulaan.


Rasia toiselta puolelta...

Vielä kun keksisin, miten päättelyn saa suoritettua siististi, ilman hassuja solmuja. Myöskään korttirasiani eivät ole kovin vakaita. Ehkä harjoittelen vielä hieman, ennen kuin annan näitä kenellekään joululahjaksi...